Perintöoikeus ja perintöverosuunnittelu – palvelemme perintöasioissa Turun seudulla ja muualla Suomessa
Perintöoikeudellisten asioiden hoitaminen edellyttää laajaa oikeudellista osaamista ja lisäksi ihmisten, liike-elämän ja elämänkulun myötä muuttuvien tarpeiden ymmärtämistä. Asianajotoimisto Aura hoitaa vuosikymmenien kokemuksella kaikkia perintöoikeudellisia toimeksiantoja tarkoituksena saavuttaa kestävä asiakkaan tahdon ja edut parhaiten huomioiva, verotuksellisesti järkevä kokonaisratkaisu.
Perhe- ja perintöoikeus sekä henkivakuutusoikeus muodostavat perintöasioiden kokonaisuuden
Toimistomme palvelee sinua Turussa ja muualla Suomessa.
Oikean ja verotuksellisesti järkevän toimintatavan valinta edellyttää perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain tuntemista. Pienet erot toimeksiannon toteuttamisessa voivat johtaa olennaisesti erilaisiin lopputuloksiin, eikä asiakas välttämättä tiedä eikä hänen tarvitsekaan tietää, mitä hän oikeasti tarvitsee. Asianajajan tehtävä on suositella päämiehelleen oikeaa toimintatapaa ja auttaa sen toteuttamisessa.
Perintöverosuunnittelussa perintöveron minimoiminen ei ole useinkaan itseisarvo, ja parhaaseen lopputulokseen pääseminen edellyttää kokonaisuuden hahmottamista. Esimerkiksi on huomioitava, että perintöverotusarvo on tuloverotuksessa omaisuuden hankinta-arvo, joten perintöveron minimoiminen voi johtaa tuloverotuksen takia kokonaisverorasituksen kasvuun.
Hallintaoikeuden pidättämisestä puolestaan voi olla haittaa, kun omaisuutta myydään edelleen. Mikäli hallintaoikeudesta luovutaan vastikkeellisesti, on hallintaoikeudesta luopujan maksettava saamastaan vastikkeesta pääomatuloveroa, joka on korkeampi kuin perintövero. Mikäli taas hallintaoikeudesta luovutaan vastikkeetta, esineen omistajaa lahjaverotetaan hallintaoikeuden arvosta.
Perintöoikeus vaikuttaa perheenjäsenten ja sukulaisten välisiin ihmissuhteisiin. Vaikka verotuksella on merkitystä käytännössä kaikissa perintöoikeudellisissa asioissa, vähintäänkin yhtä tärkeää on pyrkiä hoitamaan asiat niin, että tarpeettomilta perintöriidoilta vältytään.
Arttu Laaksonen »
Asianajaja, varatuomari
Ilkka Salonen »
Asianajaja, varatuomari
Testamentti
Testamentilla henkilö määrää omaisuutensa kohtalosta kuolemansa jälkeen. Testamentin sijaan voi olla järkevämpää määrätä omaisuudesta avioehtosopimuksella tai henkivakuutuksen edunsaajamääräyksellä. Keskeinen asia testamenttia laadittaessa on selvittää, mitä testamentin tekijä haluaa ja miten tähän lopputulokseen verotuksellisesti ja muutenkin järkevimmin voidaan päästä.
Testamentin laatiminen määrämuodossa niin, että se on oikeudellisesti pätevä, on yksikertaista. Vaikeaa on sen sijaan laatia testamentti, joka vastaa testamentin tekijän tahtoa ja on myös verotuksellisesti järkevä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Testamenttia laadittaessa mm. seuraavien kysymysten selvittäminen on tärkeää:
- Millä tavoin avio- tai avopuolisoa halutaan turvata kuoleman varalle (testamentti, avioehtosopimus ja/tai henkivakuutus)?
- Halutaanko perillisiä kohdella tasapuolisesti vai joitakuita suosia?
- Miten epätasaisesti annetut ennakkoperinnöt ja muut lahjat otetaan huomioon?
- Halutaanko perintö antaa osin lapsille ja osin lapsenlapsille?
- Halutaanko perillistä suojata mahdolliselta avioerolta (avio-oikeuden poissulkeva ehto)?
- Halutaanko perintö jakaa pienempiin osiin (verovapaan perinnön määrä lesken, alaikäisten lasten ja muiden perillisten osalta, perintöverotukseen progressiivisuus)?
- Kannattaisiko osa omaisuudesta lahjoittaa jo elinaikana (ennakkoperintö tai muu lahja)?
- Halutaanko perustaa yhteisomistussuhde esimerkiksi kesämökkiin (yhteisomistussuhteeseen liittyvät erimielisyydet ja yhteisomistussuhteen purkamiseen liittyvät veroseuraamukset)?
- Halutaanko testamentata omaisuutta yleishyödylliseen tarkoitukseen?
- Halutaanko alaikäisiä lapsia varten erityisiä määräyksiä?
Edunvalvontavaltuutus
Testamentin lisäksi tulevaan on hyvä varautua laatimalla edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voidaan määrätä omaisuuden ja henkilön hoitoon liittyvistä asioista sen varalle, ettei itse pysty niistä enää esimerkiksi muistisairaudesta johtuen huolehtimaan. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa on järkevä käyttää asiaan perehtyneen asianajajan palveluita, jotta edunvalvontavaltuutuksessa tulee huomioitua tarpeet riittävän laajasti. Usein edunvalvontavaltuutuksissa ei esimerkiksi riittävästi huomioida sitä, että omakotitalo, kesämökki tai asunto-osake pitäisi myydä tai remontoida, vaikka nämä tarpeet olisi mahdollista ratkaista valtuutusta tehtäessä.
Edunvalvontavaltuutus on luontevaa tehdä samassa yhteydessä kuin testamentti.
Perunkirjoitus
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat, nk. lakimääräiset perilliset ja yleistestamentinsaajat. Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja. Perukirjasta ilmenevät kuolinpesän osakkaat ja se toimii omaisuusluettelona perinnönjakoa tai ositusta ja perinnönjakoa varten. Perukirja toimitetaan verottajalle ja se on yleensä ainoa perintöveroilmoitus.
Perunkirjoituksessa ei jaeta omaisuutta. Kokeneen perunkirjoituksen uskotun miehen johdolla käytävät keskustelut kuitenkin edesauttavat sovinnollisen jaon mahdollisuutta ja siksi uskotuksi mieheksi kannattaakin valita perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja. Oikein ja järkevästi laaditulla perukirjalla on saavutettavissa merkittävät säästöt perintöverotuksessa ja myös tuloverotuksessa.
Perinnönjako
Mikäli vainaja on ollut naimisissa ja ositusta hänen ja puolison välillä ei ole tehty, ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus. Ositus ja perinnönjako tehdään usein samassa yhteydessä. Osituksessa omaisuutta voidaan ilman veroseuraamuksia vaihtaa. Siltä osin, kun vainajalla ja tämän puolisolla ei ole ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, tehdään avioliittolain mukainen omaisuuden erottelu.
Perinnönjakoa sekä ositusta tehtäessä on syytä selvittää, mitä osapuolet aikovat tehdä jaettavalla omaisuudella jatkossa. Asialla on suuri merkitys jatkossa luovutusvoittoverotuksen kannalta. Mikäli asiat tehdään väärässä järjestyksessä tai muuten epätarkoituksenmukaisesti, on tästä seurauksena huomattavat tarpeettomat veroseuraamukset.
Ositus ja perinnönjako kannattaa aina pyrkiä tekemään sopimusjakoina. Ellei tämä ole mahdollista, kuolinpesään on haettava peränselvittäjä ja -jakaja, mistä seuraa merkittävät lisäkustannukset ja asian pitkittymistä. Osaavan, neuvottelutaitoisen asianajajan avustuksella voidaan välttää tarpeettomat perintöriidat.
Pesänselvittäjä ja -jakaja
Pesänselvittäjä ja/tai pesänjakaja määrätään, jos yksikin kuolinpesän osakkaista sitä vaatii. Päätöksen pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan henkilöstä tekee tuomioistuin. Yleensä pesänselvittäjänä ja -jakajana toimii sama henkilö. Pesänselvittäjä- ja jakaja ei voi olla kuolinpesän osakkaan avustaja. Toimistomme asianajajilla on mittava kokemus pesänselvittäjänä ja -jakajana toimimisesta sen lisäksi, että toimimme säännöllisesti pesän osakkaiden avustajina pesänselvityksissä, pesänjaossa sekä muissa perintöasioissa Turussa ja tarvittaessa muualla Suomessa.
